Data-analytiikka osaksi ammattilaisten arkea
Tällä hetkellä yksi terveydenhuollon suurista kipupisteistä on tiedolla johtamisen hajanaisuus: päätöksenteko ja hoidon kehittäminen eivät aina perustu ajantasaiseen dataan. Maailmanlaajuisesti terveydenhuoltojärjestelmien ongelmien ytimessä on johtamisen tehottomuus, jota ylläpitää ajantasaisen tiedon ja työkalujen puute. Ilman luotettavaa, nopeasti saatavilla olevaa tietoa ongelmia ei tunnisteta ajoissa eikä niihin osata puuttua, mikä johtaa tehottomiin hoitoprosesseihin. Nykytilanteessa hoitokäytännöt voivat painottua liiaksi yksittäisten potilaskäyntien oireiden hallintaan sen sijaan, että hyödynnettäisiin laajempaa dataa hoidon vaikutusten seuraamiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Tarve on ilmeinen: terveydenhuollon ammattilaisten on saatava käytännön työtä ohjaavaa tietoa suoraan arjen päätöstilanteisiin. Toimintakulttuurin on muututtava siten, että laatu paranee ajantasaisen tiedon ja virtaviivaistettujen prosessien avulla hoitopolun kaikissa vaiheissa. Käytännössä data-analytiikan vieminen osaksi kliinikoiden ja esihenkilöiden arkea tarkoittaa sitä, että tietojärjestelmät jalostavat kertyvästä datasta konkreettisia huomioita ja suosituksia päätöksenteon tueksi reaaliajassa. Keskeistä on, että analytiikasta jalostetut huomiot integroituvat saumattomasti ammattilaisen työvirtaan — data on saatava juuri oikealla hetkellä käyttöön ilman erillisiä raporttihakuja tai viiveitä.

Tämä konkretisoi, kuinka analytiikka voidaan valjastaa tukemaan käytännön työtä: kun esimerkiksi potilaan riskitekijöistä tai hoitopoikkeamista varoittava tieto ilmestyy näkyviin oikea-aikaisesti vastaanotolla, voidaan välittömästi tehdä korjaavia toimia tai päätöksiä tietoon perustuen. Samalla luodaan edellytyksiä jatkuvalle oppimiselle, niin sanotulle learning health system -toimintamallille, jossa jokaisesta hoitotapahtumasta kertyvä tieto hyödynnetään seuraavien potilaiden hyväksi.